Sebastian v.d. Zelos

18.09.2016 - Harjoittelijan estetunti, kirjoittanut omistaja
Siinä sitten olin arponut koko edellisen illan, minkä ratsun valitsisin meillä harjoittelussa olleelle Katrille. Tyttö oli ollut ahkera, mutta lähinnä päässyt ratsastamaan meidän poneja ja suokkeja. Nyt oli kuitenkin harjoittelu loppumassa, eikä Katri voisi täältä lähteä käymättä jonkun huippuhevosen selässä! Estetuntia toivonut tyttö ei mielestäni kuitenkaan ollut valmis vielä näiden parhaiden esteratsujemme selkään, joten joku muu täytyi valita.

Päätökseni oli lopulta Sebastian, jonka kanssa Katri oli muuten saanut puuhata, mutta selkään ei vielä ollut päässyt. Energinenhän tämäkin ori olisi ja tykkäisi esteistä, mutta en nähnyt syytä huoleen valvovien silmieni alla ja korkeuksien pysyessä matalina.

Sebastian ol liikkumassa jo heti alkuun hyvin ja Katri pysyi mukavan rauhallisena lisäämättä orin kierroksia yhtään enempää. Ohjeistin tekemään alkuverryttelyä puomeilla ja käyttämään tyhjän tilan hyväksi erikokoisien volttien ja ympyröiden tekemiseen. Ensimmäiset esteet kasasin ravipuomien jatkoksi mukaviksi ristikoiksi, joista vaikka kävelisi ylitse. Keskityin parantamaan Katrin esteistuntaa, joten tyttö parka sai olla kevyessä istunnassa lähes koko ajan

Pikkuhiljaa vähensin ravipuomeja ja nostin esteitä lähemmän puolta metriä. Muutamasti Sebastian olisi mielellään kaahannut suoraan esteelle, mutta Katri sai hyvin pidettyä orin ja tarvittaessa teki väliin voltin saadakseen Sebastianin rauhoittumaan. Loppua kohden päästiin hyppäämään jopa pientä rataa: Sebastian pysyi tahdissa, eikä lähtenyt punkemaan lapa edellä kaarroksissa. Mallikkaat pienet hypyt olivat erinomaisia ja Katri käytti kroppaansa oikein eri tilanteissa. Tälläisiä nuoria on mukava päästää jatkossakin työskentelemään hevosten pariin!

01.03.2017 - Uusi työntekijä, kirjoittanut omistaja
Suurin osa hevosistamme oli nyt Saksassa, joten rauhallista aikaa olimme tämän talven saaneet viettää. Nyt kuitenkin Suomen talliimme olisi muuttamassa kesäksi taas hevosia vähän enemmän, joten lisää työvoimaa tarvittaisiin. Mitään varsinaista ilmoitusta en ollut tehnyt, vaan pistänyt työntekijöiden ja valmentajien mukana vähän puskaradiota kiertämään: Zeloksessa olisi paikka tarjolla hevosenhoitajalle, jolla olisi riittävästi ratsastuskokemusta tai ajokokemusta, sillä osa tallityöntekijöiden arjesta olisi hevosten liikuttaminen. EI kauaakaan, kun nuori mies otti minuun yhteyttä. Kouluratsastuksessa kilpaillut Joel Arnberg kertoi itsestään ja kiinnostuksestaan avointa työpaikkaa kohtaan. Sovimme, että Joel saisi tulla tutustumaan ja koeajalle, mistä mahdollisesti sitten seuraisi vakituinen työsuhde ihan mukavine työpaikkaetuineen.

Tälle päivälle oli sovittu Joelin tutustumiskerta ja olin tavallista hermostuneempi. Hörpin kahvia toimistossa, enkä saanut paperiasioita juuri edistymään, kun vilkuilin ikkunasta ulos kohti parkkipaikkaa. Vihdoin vieras auto kurvasi pihaan ihanan rauhallisella vauhdilla ja tallensin tiedostot. Nopeasti vielä hörppäsin kahvikuppini tyhjäksi ja asetin sen pieneen lavuaariin. Naulakosta otin takkini ja vetäisin sen päälleni.

Ulkona odotteli nuorehko mieshenkilö, joka esitteli itsensä Joeliksi. Katseellani nopeasti tutkin miehen vaatetusta ja esittelin itseni. Kättelyiden jälkeen ohjasin Joelin perässäni talliin ja esittelin pikaisesti paikkoja. Nappasin samalla mukaani Sebastianin karsinan edestä ketjunarun, jota heiluttelin lopun esittelykierroiksen ajan.

Tallit käytyäni lävitse kävimme katsomassa pihattoja ja muita hyvinkin tarpeellisia ulkorakennuksia. Joel pyöritteli välillä silmiään ja ihmetteli, pitäisikö tämä kaikki muistaa heti. “Ei tarvitse, kartta ja ajankohtaiset listat kyllä löytyvät tallien ilmoitustauluilta” vastasin ja suuntasin oritarhoille päin.

Viimeisessä oritarhassa seisoi klipattuna ja loimitettuna rautias oripoika. Esittelin oman kasvattini Joelille ja ojensin ketjunarun. Ohjeistin kiinnittämään ketjun vain turvan päältä ja avasin portin miehelle. Rohkeasti Joel asteli orin luo ja kiinnitti narun paikoilleen. Avasin portin kokonaan ja lähdimme yhdessä kävelemään kohti tallia. Sebastian päätti matkalla paristi steppailemalla kokeilla, kuinka tarkkana taluttajansa on.

Talliin pääsimme ehjin nahoin ja opastin laittamaan Sebastianin kiinni käytävälle molemmin puolin. Joel jäi riisumaan orin loimea, kun itse kävin hakemassa harjat. Mies käsitteli kallista oria hyvin ja jätinkin kaksikon hetkeksi tutustumaan toisiinsa, kun tarkistin listalta, oliko maneeseissa mikä tilanne. Samalla reissulla hain Sebastianin suitset, apuohjat, juoksutusvyön, -raipan ja -liinan sekä pintelit.

Sebastian ei ollut moksiskaan varustamisesta, vaikka juoksutusvyön paikka ei heti meinannutkaan löytyä. Koska maneesit olivat varattuina, suuntasimme pienemmälle kentälle. Pohja oli hyvin huollettu, joten työskentely olisi myös turvallista. Jäin itse katsomaan sivummalle, kun Joel varmoin ottein ja selkein komennoin juoksutti Sebastiania. Sebastian oli tapansa mukaan herkkä ja kuuliainen, ja Joel joutuikin olemaan ehkä tavallista tietoisempi jokaisesta liikkeestään ja kehonsa asennoista.

Olin kuitenkin äärimmäisen tyytyväinen kaksikon työstekentelyyn. Sebastian oli saanut pienen hien, joten laitoimme sille fleece-loimen selkään ja lähdin näyttämään vielä lyhyen polun, jolla useimmiten käytiin loppukäynnit kävelemässä. Tallissa Sebastian sai kunnollisen harjauksen, loimituksen ja jalkojen kylmäyksen jälkeen jäädä omaan karsinaansa syömään heiniä.

Joelin kanssa istahdimme vielä hetkeksi tallin toimistoon, mistä leijaili kutsuvasti kahvin tuoksu. Omaa kahvihammastani tunnetusti kolottaa aina, joten ei mennyt aikaakaan, kun istuin työpöytäni edessä kuuma kahvikupillinen kädessäni. Joel oli tykännyt kovasti tallista, ja selkeydestä, vaikka tila on kieltämättä iso. Hän mielellään tulisi meille töihin ja sovimme koeajan alkavan parin viikon päästä.

09.03.2017 - Kengitys, kirjoittanut R. Dragon Age Estate / Hankalan tori / Kengityspaja
Andren katseli silmät pyöreinä upeaa kilpahevosta. Rautias hevonen tuijotti vanhaa miestä yhtä ihmeissään. Andren kehui orin käytöstä ja alkoi roudaamaan kengitystavaroita käytävälle oppipoikansa kanssa. Pian paikalle saapui tallin omistaja Loci ja hymyili, että Andren oli löytänyt oikein hevosen. Siihen mies vastasi, että hevonen oli laitettu käytävälle valmiiksi.
Andren aloitti työt reippaasti irrottamalla vanhat rautakengät. Sattumalta oikea etukenkä olikin kadonnut ja löytyi onneksi orin karsinapurujen seasta. Andren antoi oppipojan irrottaa yhden kengän. Sebastian pysyi hyvin rauhallisena, vaikka aloittelija sähläsin tasokkaan kilpahevosen jaloissa. Kengät saatuaan irti Andren selitti oppipojalleen miten vuoleminen tehdään oikea oppisesti. Sebastianin kaviot olivat päässeet kasvamaan, joten vuolemista tarvittiin runsaasti. Myös omistaja innostui seuraamaan kengityksen kulkua. Kaviot vuoltuaan Andren alkoi etsiä sopivia rautakenkiä hevoselle. Muotoilua tarvittiin paljon eikä Sebastian reagoinut koviin ääniin mitenkään, vaikka viereinen karsinakaveri oli tilanteesta vähän hermostunut. Kengät muotoiltuaan oppipoika leikkasi sopivat tilsakumit kenkiin ja etsi tarvittavan määrän jäähokkeja. Andren alkoi laittaa rauhallisesti kenkiä kiinni nauloilla Sebastianin kavioihin. Kun rautakengät olivat kiinni, Andren kiinnitti jäähokit napakasti ja alkoi viimeistellä kengitystä. Oppipoika sai suorittaa taivutus- ja talutuskokeen. Sebastian koukki vasenta takajalkaa ja Andren katsoi mikä oli oikein pielessä. Andren laittoi kengän kokonaan uudelleen, sillä millivirhettä ei nähty helpolla. Seuraava talutuskoe meni puhtaasti.